Koska matkustamisesta on jo kirjoitettu yhteinen blogi, keskityn tässä enemmän siihen, mitä itse Wikimania-konferenssissa tuli vastaan. Sovimme kollegoiden kanssa, että hajaannumme hieman eri sessioihin, jotta pääsemme mukaan mahdollisimman monipuolisesti tapahtuman ohjelmaan. Kävin ohjelmaa ennakkoon läpi pariin kertaan, mutta lopulta suunnitelma muotoutui edellisenä iltana ja kunkin päivän aamiaiselle, kun kävimme muiden kanssa päivän suunnitelmia läpi. Wikimania-tapahtuman juhlallisuuksia. Kuvaaja Tiina Käpylä Ihan päällimmäisenä itsellä koko tapahtumasta on olo, että jäin valtavan informaatiovyöryn alle. Olen edellisen kerran osallistunut fyysisesti isoon konferenssiin ennen korona-aikaa, sittemmin tapahtumat ovat olleet joko pieniä tai olen ollut mukana etäyhteydellä. Ihan ensimmäisenä kävi selväksi, että tapahtumassa on mukana ihmisiä kaikkialta maailmasta, ikäjakauma oli aika laaja, vaikka enemmistö osallistujilta aika keski-ikäisiltä vaikuttikin.  Osallistuin konferenssissa...

Pärnun Raekülan värikylläinen tienvarsi. Kirjoittajat: Riikka Niemelä, Tiina Käpylä ja Johanna Janhonen Puolan Katovicessa järjestettiin elokuun alussa hankkeellemme tärkeä kansainvälinen konferenssi Wikimania . Kerromme sen annista tarkemmin tuonnempana, alla sen sijaan muutama rivi siitä, miten selvisimme paikan päälle maata pitkin matkustaen. Vaikka lento Puolaan olisi ollut noin parin tunnin juttu, oli alusta asti selvää, että järjestämme matkan ympäristökuormitusta minimoiden. Näin matkustusaika Katoviceen ja takaisin venyi nelipäiväiseksi. Starttasimme matkaan maanantaina kukin omista kotikaupungissamme ja jatkoimme Helsingistä yhdessä laivalla Tallinnaan. Vaikka kaupungissa olisi mieluusti viettänyt pidemmänkin ajan, keskityimme matkaseurueen huoltamiseen pitkän matkan varalle hyvällä lounaalla ja kahvilla sataman lähellä Rotermannissa. Iltapäivällä jatkoimme matkaa bussilla, joka yön Baltian läpi ajettuaan, jätti meidät aamukuudelta Varsovan Zachodnian asemalle. Katoviceen o...

  Saimme edellisestä yhteisbloggauksestamme niin mukavaa palautetta, että päätimme kirjoittaa taas yhdessä. Kirjoittajat toimivat Marginaalimerkintöjä-projektissa Wikipedia-asiantuntijana (Johanna Janhonen) ja hankejohtajana (Tiina Käpylä). Johanna : Kun teimme viime vuonna hankehakemusta, ehdotin, että sisällyttäisimme budjettiin matkan Wikimaniaan. Wikimania on Wikimedia-liikkeen vuoden tärkein tapahtuma, joka järjestetään yhteistyössä Wikimedia-säätiön, paikallisten Wikimedia-organisaatioiden ja liikkeen vapaaehtoisten kanssa. Jotta konferenssi olisi koko yhteisön saavutettavissa, se kiertää ympäri maailmaa, viime vuonna se pidettiin Singaporessa, ensi vuonna Itä-Afrikassa, ja vuonna 2026 Pariisissa. Kun toin asian ensi kertaa esille, tapahtumapaikkaa ei tiedetty tarkasti, mutta ennen hakemuksen jättämistä paikan kerrottiin olevan Krakova. Afrikkaan emme ajatelleet lähteä, vaan osallistumme ensi vuonna tapahtumaan etänä. Näin jälkiviisaana on helppo todeta, että matkabudjetin ...

Kirjoittaja: Aura Sevón Auran kuvasi Jussi Virkkumaa syksyllä 2023 Koneen säätiön Saaren kartanon residenssissä. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä aloitin työskentelyn hankkeessamme, jossa asiantuntijuusalueenani on kirjallisuus. Seuraavan puolentoista vuoden aikana kirjoitan hankkeessamme artikkeleita erityisesti ranskalaisesta ja kotimaisesta kirjallisuudesta. Laadin uusia artikkeleita ja täydennän suppeita artikkeleita Wikipediaan esimerkiksi historiallisista, aikanaan merkittävistä mutta sittemmin unohdetuista kirjailijanaisista.  Kesäkuun ensimmäisellä viikolla laadin artikkelin 1700- ja 1800-luvuilla eläneestä kirjailija Claire de Duras’sta , jonka romaani Ourika (1823/1824) oli aikansa merkkiteos ja bestseller. Sen aihevalinta nivoutuu rodullistamisen, sukupuolen ja syrjinnän problematiikkaan, joka on aiheena hämmästyttävän nykyaikainen juuri 200 vuotta täyttäneelle teokselle. Käänsin osia artikkelista ranskalaisten Wikipedia-sivujen pohjalta. Pidän siitä, että saan yhdistää t...

Säätiö toimii Lauttasaaren kartanossa, jossa myös osa sen tilaisuuksista pidetään. Kartanon kuvasi Marit Henriksson (CC BY-SA 4.0, Wikimedia Commons)  Hei! Ajattelimme tällä kertaa kertoa Koneen Säätiön tarjoamista palveluista rahoittamilleen hankkeille sekä omia kokemuksiamme niiden hyödyntämisestä. Idea postaukseen syntyi huomattuamme, etteivät kaikki apurahansaajat tiedä näistä palveluista. Tiina: Koneen Säätiön rahoitushaku on itsessään aika samanlainen, kuin monien muidenkin säätiöiden, sähköinen hakulomake liitteineen ja määräpäivineen. Suurin ero muihin rahoitushakuihin omalla kohdalla on se, että tämä on ensimmäinen hankehaku, jonka vastuullisena hakijana toimin, ja joka sai myönteisen rahoituspäätöksen. Koneen Säätiö mm. Suomen Kulttuurirahaston tavoin tarjoaa hakuinfoja, tällä kertaa sellainen järjestettiin sekä fyysisenä tilaisuutena että etäyhteydellä, joista valitsin jälkimmäisen, koska ei ollut mahdollisuutta matkustaa Helsinkiin tuolloin. Korona-ajan jälkeen voima...

Artemisia Gentileschi: ''Self-portrait as a Female Martyr'' noin 1615, Public domain, Wikimedia Commons Luin juuri Helsingin Sanomien mainion kirja-arvostelun  Katy Hesselin kirjasta Taiteen historia ilman miehiä ja poimin siinä mainitut henkilöt talteen  projektisivullemme Wikipediaan.  Iloitsin sekä arvostelusta että kirjasta, koska arvelen sen sisältävän hankkeemme teemaan erittäin hyvin sopivia henkilöitä. Osalla kirjan taiteilijoista oli jo artikkeli suomenkielisessä Wikipediassa: Marina Abramović   Sofonisba Anguissola   Marie Bracquemond   Selma Burke   Emily Carr   Artemisia Gentileschi   Guerrilla Girls  -kollektiivi  Frida Kahlo    Georgia O’Keeffe    Hilma af Klint   Käthe Kollwitz   Lee Krasner   Lotte Laserstein   Marisol Escobar   Lee Miller   Evelyn De Morgan   Shirin Neshat   Hannah Ryggen   Helene Schjerfbeck    osalta sellainen vielä puu...

Alfa Romeon kojelaudan kuvasi Wikisympathisant (CC BY-SA 4.0, Wikimedia Commons) Tervepä taas! Toimin hankkeessamme Wikipedia-asiantuntijana ja vastaan muun muassa yhteydenpidosta Wikimedia-yhteisöön. Olemme osa kansainvälistä Art + Feminism -projektia ja omalta yhteistyökumppaniltani kuulin dashboardeista (eli kojelaudoista), joilla seurataan erilaisia Wikimedia-hankkeita.  Wikipedia mittaa muutenkin kaikkea, esimerkiksi luetuimpia artikkeleita, muokkaajien, muokkausten ja lukukertojen määrää, joten on ihan luonnollista, että myös hankkeita seurataan - miten sitä muuten tietää, mihin suuntaan ollaan menossa tai mitä olemme saaneet aikaan? Tein meille siis oman mittariston eli  dashboardin , joka on linkitetty yleiseen A+F-projektiin eli se, mitä me teemme Suomessa lasketaan nyt myös koko maailman A+F-aikaansaannoksiin. :) Olen kokenut wikipedisti ja tilastotieteilijä, joka on tehnyt softaprosesseja seuraavia dashboardeja työskennellessäni Nokian tuotekehityksessä. Kuvittelin...