Tiinan Wikimania
Koska matkustamisesta on jo kirjoitettu yhteinen blogi, keskityn tässä enemmän siihen, mitä itse Wikimania-konferenssissa tuli vastaan. Sovimme kollegoiden kanssa, että hajaannumme hieman eri sessioihin, jotta pääsemme mukaan mahdollisimman monipuolisesti tapahtuman ohjelmaan. Kävin ohjelmaa ennakkoon läpi pariin kertaan, mutta lopulta suunnitelma muotoutui edellisenä iltana ja kunkin päivän aamiaiselle, kun kävimme muiden kanssa päivän suunnitelmia läpi.
Ihan päällimmäisenä itsellä koko tapahtumasta on olo, että jäin valtavan informaatiovyöryn alle. Olen edellisen kerran osallistunut fyysisesti isoon konferenssiin ennen korona-aikaa, sittemmin tapahtumat ovat olleet joko pieniä tai olen ollut mukana etäyhteydellä. Ihan ensimmäisenä kävi selväksi, että tapahtumassa on mukana ihmisiä kaikkialta maailmasta, ikäjakauma oli aika laaja, vaikka enemmistö osallistujilta aika keski-ikäisiltä vaikuttikin.
Osallistuin konferenssissa lukuisiin sessioihin, jotka käsittelivät mm. keinoälyä, tekijänoikeuksia ja keinoälyä, nuorten Wikipedia-kerhoja eri maissa, naisten Wikipedia-yhteisöjä, Wikipedians in residence eli Wikipedisteinä erilaisissa organisaatioissa toimivia ihmisiä, GLAM-ryhmiä eli mm. taide- ja kulttuurialaan sekä museotoimintaan keskittyneitä ryhmiä ja verkostoja sekä niiden toiminnan kehittämistä. Osallistuin myös useisiin akateemisen maailman, avoimen tiedon ja avoimien datan sekä -julkaisemisen aihepiirejä käsitteleviin sessioihin, joista osa oli keynote-ohjelmaa. Lisäksi kävin sessiossa, jossa esiteltiin Wikipedian aloittajan työkaluja ja mentorointitoimintaa uusille Wikipedisteille. Kaikki teknisen puolen ohjelma jäi oikeastaan itsellä väliin.
Konferenssissa kokoontuvat Wikipediaa päivittävät, kielenhuoltavat ja uusia ihmisiä opastavat Wikipedistit mutta myös Wikimedistit, eli Wikipedian taustaorganisaatiossa Wikimediasäätiössä toimivat ihmiset sekä Wikipedian teknistä puolta ylläpitävät ja kehittävät tekijät. Huh. Wikipedia on kokonaisuudessaan valtava globaali liike, jonka mittakaavaa oli mahdotonta käsittää, ennen kuin osallistui Wikimaniaan. Tässäkin mielessä informaatiotulva oli valtaisa.
Blogissa ei ole ehkä mielekästä ryhtyä listaamaan kaikkia sessioissa käsiteltyjä teemoja, joten nostan esiin pari sellaista, jotka tuottivat itselle eniten uusia oivalluksia mutta myös ideoita tulevaisuuden töitä suunnitellessa. Ensimmäinen ja suurin oivallus liittyyWikipedians in Residence -toimintaan (WIR). Meidän hankkeemme Johanna on meidän oma WIR, Wikipediakouluttaja ja asiantuntija, joka auttaa sekä hankkeen jäseniä että työpajojen kautta isompiakin ihmismääriä Wikipedian päivittäjiksi. Tästä juteltiin aika pitkään Johannan kanssa paluumatkalla konferenssista ja Katovicesta Suomeen. Minulle heräsi ideoita WIR-toiminnan kehittämisestä Suomessa, mahdollisesta pilottihankkeesta sekä tietysti siitä, että kaikissa tulevissa hankkeissani tulee olemaan oma WIR!
Toinen oikeastaan Wikipediaa laajemmin ajatuksia herättänyt teema Wikimaniassa oli avoimen julkaisemisen ja aineistojen aihepiiri, jota käsiteltiin laajasti monista eri näkökulmista. Avoin tieto ja aineistot olivat ylipäätään koko tapahtuman pääteema. Tähän on ollut voimakas tendenssi akateemisessa maailmassa jo useita vuosia, tutkimustiedon popularisointi on tärkeä osa myös tutkijan työn suunnittelua. Wikipedia itsessään on avoimen tiedon alusta, siihen liittyy myös eräänlaisia avoimen tiedon ja aineistojen sivuhaaroja, kuten Wikidata ja Wikikirjasto, joita myös muut Wiki-alustat hyödyntävät.
Maksullisten julkaisualustojen käyttö on kallista esimerkiksi yliopistojen kirjastoille, yliopistojen ulkopuolella toimivilla ei välttämättä ole mitään pääsyä näihin alustoihin ja niiden sisältämiin julkaisuihin tai dataan. Totta kai avoimeen julkaisemiseen liittyy omia ongelmiaan ja keskustelua käydään mm. tekijänoikeuksien, julkaisukorvausten ja muiden vastaavien aiheiden ympärillä.
Ymmärrän että Wikipedisteille pääsy esimerkiksi tutkimusjulkaisuihin on tärkeää, koska ne ovat hyviä ja joissain aihepiireissä myös ainoita lähteitä, joiden varaan Wikipediaa rakennetaan. Tutkimustiedon hyödyntäminen Wikipedian sisällön tuottamisessa nostaa sen luotettavuutta ja myös sisällöllistä kattavuutta. Sitten tästä päästäänkin jälleen siihen, miksi tutkijoiden osallistuminen Wikipedian tekemiseen on myös tärkeää. Heillä on usein työnsä puolesta muutenkin olla perillä omista aihepiireistään, niihin liittyvistä tutkimuksista, lisäksi lähteiden käyttö on yksi tutkijan työn kulmakiviä. Tutkijoiden odotetaan nykypäivänä tuovan omaa tutkimustaan myös suuremmalle yleisölle, mistä löytyy suurempi yleisö, kuin maailman yhdeltä vierailluimmista sivustoista, Wikipediasta?
Kommentit
Lähetä kommentti