Wikipedia mittaa kaiken, niin mekin!
![]() |
Alfa Romeon kojelaudan kuvasi Wikisympathisant (CC BY-SA 4.0, Wikimedia Commons) |
Tervepä taas! Toimin hankkeessamme Wikipedia-asiantuntijana ja vastaan muun muassa yhteydenpidosta Wikimedia-yhteisöön. Olemme osa kansainvälistä Art + Feminism -projektia ja omalta yhteistyökumppaniltani kuulin dashboardeista (eli kojelaudoista), joilla seurataan erilaisia Wikimedia-hankkeita.
Wikipedia mittaa muutenkin kaikkea, esimerkiksi luetuimpia artikkeleita, muokkaajien, muokkausten ja lukukertojen määrää, joten on ihan luonnollista, että myös hankkeita seurataan - miten sitä muuten tietää, mihin suuntaan ollaan menossa tai mitä olemme saaneet aikaan?
Tein meille siis oman mittariston eli dashboardin, joka on linkitetty yleiseen A+F-projektiin eli se, mitä me teemme Suomessa lasketaan nyt myös koko maailman A+F-aikaansaannoksiin. :)
Olen kokenut wikipedisti ja tilastotieteilijä, joka on tehnyt softaprosesseja seuraavia dashboardeja työskennellessäni Nokian tuotekehityksessä. Kuvittelin siis, että homma onnistuisi helposti, mutta väärin luultu. Tutkin muiden dashboardeja, kyselin neuvoa uusilta tuttavuuksiltani, joihin tutustuin WIR eli Wikimedian in residence -sähköpostilistalla, osallistuin dashboardin kehittäjän kyselytuntiin, kyselin tuttaviltani Wikimedia Suomessa, tutkin Wikidataan liittyviä kyselyitä, kokeilin dashboardin toimintaa Jenni Janakan viidettä kertaa järjestämässä Muijii Wikipediaan -tilaisuudessa (johon osallistuin kouluttajana ja jossa tutkijamme Tiina Käpylä ja Riikka Niemelä olivat osallistujina), kokeilin taas lisää. Sain ahaa-elämyksiä, opin esimerkiksi sen, että dashboard päivittyy vain kerran vuorokaudessa, joten sitä ei voi käyttää työpajan lopussa yhteenvedon tekemiseen. Kaiken kaikkiaan oppimisprosessini oli paljon mutkikkaampi, kuin osasin aavistaa.
Siksi kerronkin nyt oppimastani täällä, niin kenties joku seuraava Wikipedia-projekti pääsee vähän helpommalla. :)
Dashboardeja on kolmea erilaista tyyppiä:
![]() |
Minkä dashboardin näistä valitsisin? |
Basic Program mittaa kaikkia muokkauksia keneltä tahansa muokkaajalta.
-> Tätä emme voineet käyttää, sillä olemme kiinnostuneita vain hankkeen osallistujien muokkauksista.
Article Scoped Program seuraa muokkauksia tietyissä artikkeleissa tai kategorioissa.
-> Bingo.
Halusin seurata siis vain osaa ryhmämme tekemistä muokkauksista, mutta ongelmaksi jäi se, miten filtteröin isommasta joukosta oikeat muokkaukset.
![]() |
Olisin voinut tehdä PetScan-kyselyn, mutta menetin hermoni ennenkuin opin, miten niitä olisi pitänyt määritellä. |
PetScan-kyselyissä olisi voinut valita wikidata itemeitä, joissa henkilön sukupuoli on "ei-mies", mutta millä ilveellä olisin valinnut henkilön ammatiksi taiteilijan? Taiteilijoiksi kun laskettiin myös kirjailijat ja heihin kuuluu kaunokirjalijoiden lisäksi myös tietokirjailijat, eli myös arkeologeja päätyi listoille. Ja jos olisimme tehneet uusia artikkeleita, missä vaiheessa meidän olisi tullut luoda Wikidataan artikkeliin linkittyvä "item"? Menin näistä ajatuksista ihan solmuun ja aloin kaivata dashboardiin tarkempia ja käytännöllisempiä ohjeita.
Kun kuulin, että dashboardista voi myös poistaa vääriä osumia, asia helpottui ja päätin tyytyä määrittelemään seuratut artikkelit luokkien (category) avulla.
![]() |
Seuraamme esimerkiksi näyttämötaidetta ja elokuvataidetta ja sen alla olevia alaluokkia "kolmanteen polveen" asti. Kyseessä on piilotettu luokka, johon törmäsin vasta dashboardin kautta. |
Henkilöartikkeleiden lisäksi muokkaamme välillä myös muita artikkeleita. Olen esimerkiksi luonut artikkelin A+F-projektille ja muokannut Sukupuolivinoumaa Wikipediassa. Tällaiset yksittäiset artikkelit nappaan kyytiin pagepile-toiminnolla. Tässä ensimmäinen luomani "kasa sivuja".
Tässä siis yksi rooliini kuuluva tehtävä: varmistaa, että käytämme hyviä työkaluja ja seuraamme projektimme aikaansaannoksia. Työ on suurelle yleisölle näkymätöntä, mutta raportointivaiheessa Tiina päässee helpolla, kun hän näkee yhdellä silmäyksellä, mitä kaikkea olemme tehneet Wikipediassa.
Kommentit
Lähetä kommentti