Riikka aloitti työskentelyn Marginaalimerkintöjä-hankkeessa!

Kuvataiteilija Alice Neel työhuoneellaan vuonna 1976.
Kuva: Lynn Gilbert (CC BY-SA 4.0).

Aloitin elokuun alussa työn Marginaalimerkintöjä-hankkeessa pakkaamalla repun ja suuntaamalla Puolaan Wikimedia Foundationin vuotuiseen konferenssiin, Wikimaniaan. Vaikka hyppy altaan syvään päähän jo viidentenä työpäivänä oli kaoottinen vyöry uusia asiasisältöjä, globaalin organisaation rakenteita ja yhteisön sosiaalisia koodeja, se tarjosi myös tukevan lähtötelineen työskentelyyn hankkeessa. Osatavoitteenamme on lisätä Wikipediaan tutkittua tietoa naisten ja vähemmistöjen työstä taiteen ja kulttuurin aloilla. 

Siirtymä tutkijan ja yliopisto-opettajan tehtävistä tutkija-aktivistin rooliin voi valintana tuntua kummalta. Minulle se on kuitenkin luonteva tapa yhdistää tutkijan osaaminen tarpeeseen edistää yhdenvertaisuutta puuttumalla saatavilla olevan tiedon vinoumiin. Juuri sitä olen tehnyt myös tutkijana ja opettajana – nostanut esille historiankirjoituksen sivuuttamia taiteilijanaisia ja opettanut tarkastelemaan kriittisesti taiteen historian länsikeskeiseksi rakentunutta kertomusta. Muistuttanut kursseilla, että arvot joiden varassa museoiden ja arkistojen kokoelmat karttuivat, ovat jättäneet historiaa koskeviin tietoihimme myös huomattavia aukkoja.

Wikipedian sisällöissä vinoumat voivat olla monenlaisia. Yksi niistä liittyy siihen, millaisen kuvan verkossa vapaasti saatavilla oleva tietosanakirja rakentaa tietämisen arvoisista toimijoista. Tällä hetkellä suomenkielisen 579 479 sivun laajuisen Wikipedian henkilöartikkeleista vain 21 % kertoo naisista. Wikipediasta ei löydy suomeksi tietoa vaikkapa yllä olevassa valokuvassa poseeraavasta taiteilija Alice Neelista (1900–1984), jonka suorapuheiset ja yhteiskunnan normeja haastaneet maalaukset tekivät näkyväksi myös Neelin ajan uudenlaista naiskuvaa. Naisten henkilöartikkelit ovat Wikipediassa usein liian suppeita, Wikipedia-jargonilla ”tynkiä”. Wikipedian digitaalisessa arkkitehtuurissa ne ovat myös muita artikkeleita useammin kokonaan vailla linkkejä toisten artikkelien kontekstualisoiviin sisältöihin. Naisia käsittelevissä artikkeleissa ei usein myöskään ole kuvia vetämässä puoleensa lukijan huomiota.

Osana työskentelyjaksoni kirjoitan Wikipediaan aliedustetuista taiteen kentän toimijoista uusia artikkeleita ja kohennan jo olemassa olevia artikkeleita. Näin Wikipediassa on jatkossa saatavilla enemmän tietoa esimerkiksi naisista, jotka ovat tehneet uransa sarjakuvantekijöinä, kuvittajina, performanssitaiteilijoina tai ohjaajina. Wikipedian muokkaaminen on tapa muuntaa taiteentutkijana omaksumani tieto ja näkemys toiminnaksi, jonka kohteena on suositussa verkkotietosanakirjassa havaitut puutteet. Se tarjoaa myös mahdollisuuden edistää tieteen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yksi hankkeemme tavoitteista on saada alamme tutkimustietoa laajemman lukijakunnan saataville.

Teen hankkeessa lisäksi tutkimustyötä. Tarkastelukohteenani on taiteilija Annikki Luukela (1944–), yksi kineettisen ja valotaiteen varhaisista suunnannäyttäjistä Suomessa. Vietettyään 1960-luvun lopun Pariisissa valotaidetta tehneen insinööri Frank J. Malinan opissa, Luukela palasi Suomeen ja perusti muiden kokeellisuudesta kiinnostuneiden taiteilijoiden kanssa – joukon ainoana naisena – taiteilijaryhmä Dimension edistämään taiteen, tieteen ja teknologian vuoropuhelua. Luukela on yksi Suomen mediataiteen historian alkuaikojen harvalukuisista naisista. Hänen tuotannostaan on kuitenkin saatavilla tarpeettoman vähän tutkimusta.

Aikuiskasvatus-lehden 1/2022 pääkirjoituksessa "Tutkija ja aktivismi – Tutkimus yhteiskuntaa ja maailmaa muuttamassa" kysytään, syntyykö rooliristiriitoja kun tutkijan kohdistaa työnsä akatemian ulkopuolelle ja osallistuu kansalaistoimintaan. Tutkijuus ja aktivismi muistuttavat kirjoittajien mukaan kuitenkin paljon toisiaan: Tutkija tekee työssään jatkuvia arvovalintoja ja ottaa kantaa havaittuihin epäkohtiin. Tiedettä tehdään yhteiskuntaa ja ihmiskuntaa varten, ja tutkijoilta edellytetään ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin ja tietoa päätöksen teon tueksi. Myös Wikipedian vinoumiin voi tarttua tutkijoiden hartiavoimin yhdenvertaisempaa maailmaa tavoitellen. Ovathan tutkijat tietoon etuoikeutettuja tiedonhaun ja -tuottamisen atleetteja, joille uusimman tutkimuksen seuraaminen muutenkin on arkirutiinia. Monelle akateemisen maailman taukoamattomassa kiireessä työskentelevälle työpinon kasvattaminen vielä vapaaehtoisella tietosanakirjan muokkaamisella ei silti aina kuulosta houkuttavalta.

Tieteen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kuitenkin ennen kaikkea uuden tutkimustiedon tuottamista. Wikipedian parissa työskennellessä konkretisoituu varsin nopeasti, miten monista historian merkittävistä naisista on tehty tutkimusta vasta aivan viime vuosina, jos lainkaan. Wikipedian artikkeleita muokatessa olen tähän mennessä hyödyntänyt esimerkiksi Anu Huttusen vuonna 2022 julkaisemaa ensimmäistä artikkelia Ilma Lindgrenistä, työväenluokkaisesta yksinhuoltajasta, jonka marjanpoimintaoikeudesta 1900-luvun alussa käymän oikeustaistelun ansiosta Suomessa pätee jokaisenoikeus. Täydentääkseni artikkelia Elisabeth Kochista luen tällä hetkellä kirjaa Kysykää Essiltä! (2015), joka kokosi ensimmäistä kertaa yhteen Kochin puutarhasuunnittelijan ja -konsulttin uraa, mittavaa tuotantoa ja merkitystä 1900-luvun puutarhakulttuurin kehittäjänä. Pien- ja kerrostalopihoja, sekä työväen siirtolapuutarhoja suunnitelleen Kochin työ vain jäi aikanaan julkisia puistosuunnitelmia laatineiden mieskollegojen varjoon.

Kun Donna Stricklandille vuonna 2018 myönnettiin fysiikan Nobel-palkinto, huomio kiinnittyi samalla siihen, ettei häntä oltu pidetty englanninkielisessä Wikipediassa henkilöartikkeliin riittävän meritoituneena. Aiheesta mediassa käyty keskustelu kohdisti huomion paitsi naisten harvalukuisuuteen nobelistien joukossa, myös Wikipedian sukupuolivinoumaan. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, kenen työstä ja saavutuksista kerrotaan verkkosivustolla, jonka suomenkielisenkin version kuukausittainen katselukertojen määrä on tänä vuonna enimmillään ollut yli 103 miljoonaa. Suomessa Wikipedian vinoumien korjaamiseksi on jo vuosia tehty töitä muun muassa punaisten linkkien kampanjoin. Oman hankkeemme päättyessä Wikipedia on toivottavasti tiedonlähteenä entistä moninaisempi.