Mikä meitä innostaa Wikipedia-projektissamme?

New Yorkissa Wikipedian syntymäpäivää juhlistettiin  tänä vuonna varsin komealla kakulla.
Kuva Rhododendrites, CC BY-SA 4.0, Wikimedia Commons

Wikipedia täytti viime viikolla jo 23 vuotta. Tammikuu on siis Wikipedia-yhteisölle tärkeä kuukausi ja niin se on meillekin, onhan tämä hankkeemme ensimmäinen kuukausi. Hankkeen tutkijat aloittavat tässä projektissa kuitenkin virallisesti vasta keväällä ja kesällä, joten saan pitää hanketta yksinäni pystyssä vielä jonkin aikaa. Tähän mennessä olen muun muassa kertonut projektistamme suomenkielisessä Wikipediassa, tehnyt sinne projektisivun, ollut yhteydessä kansainväliseen Wikimedia-verkostooni, miettinyt hankkeemme viestintästrategiaa ja liittynyt Wikimedian in residence -tiedotuslistalle.

Wikimedian in Residence, (WIR) käännetään suomeksi yleensä vierailevaksi wikimedistiksi tai vierailevaksi wikipedistiksi. He sijoittuvat usein organisaation viestintään ja heidän tavoitteensa on auttaa jakamaan organisaation tietämystä Wikipediassa tai jollain muulla Wikimedia-alustalla, mittaamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta ja edistää Wikipedian näkyvyyttä, käyttöä ja merkitystä muun muassa koulutusten ja muokkausmaratonien kautta.

Wikimedia-yhteisö toivoo, että asiantuntijaorganisaatiot, kuten yliopistot, voittoa tavoittelemattomat järjestöt, kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset, kirjastot ja museot voisivat julkaista niiden tuottamaa tietoa verkkosivujensa ja sometiliensä lisäksi myös Wikipediassa, Wikidatassa ja muilla Wikimedia-alustoilla.

Lähde: https://meta.wikimedia.org/wiki/Wikimedian_in_residence

Hankkeemme toimii ilman taustaorganisaatiota, mutta koen, että toimin silti eräänlaisessa WIR-roolissa, yritänhän edistää suomalaisten tutkijoiden tietämystä Wikipediasta ja rohkaista heitä tuottamaan sinne sisältöä. 

Jotta te saisitte tutustua tässä vaiheessa jo muihinkin tiimin jäseniin, päätin kysyä heiltä pari lämmittelykysymystä blogiamme varten.

1. Mikä on suhteesi Wikipediaan?

2. Mikä hankkeessamme innostaa sinua erityisesti?

Reiluuden vuoksi vastaan ensin itse.

Johanna Janhonen, yrittäjä ja Marginaalimerkintöjä-projektin Wikipedia-asiantuntija

1. Toimin oman yritykseni kautta Wikipediassa niin sisällöntuottajana kuin kouluttajanakin. Wikipediaan loin tilin vuonna 2009 ja semminkin olen muokannut eri Wikimedia-projekteissa ja eri kielillä. Suomenkielinen Wikipedia on kuitenkin minulle se kotipesä, jossa olen aktiivisimmillani.

2. Minulla on ollut jo kauan tavoitteena saada Wikipediaan lisää asiantuntijoita tuottamaan sisältöjä - ja nyt heitä löytyi jopa kolme kappaletta kerralla. Naisena minulle on luontevaa pitää Wikipediassa naisten puolta, olemmehan siellä vähemmistössä niin sisällöntuottajien (noin 10-15 prosenttia) tai sisältöjen (henkilöartikkeleista noin 20 prosenttia) joukossa. Olen myös kulttuurin kuluttaja ja taiteilijoiden ihailija, joten se, että he ovat projektimme kohderyhmässä  tuntuu minusta erityisen hyvältä. 

Tiina Käpylä, hankkeen vastuullinen johtaja ja populaarimusiikin tutkija

1. En ole ikinä aiemmin kirjoittanut Wikipediaan mitään, käytän sitä kuitenkin käytännössä päivittäin tiedonhankintaan.

2. Mahdollisuus päästä tutustumaan Wikipediaan ja Wikipedia-yhteisöön syvällisesti sekä tietysti itselle tärkeistä aiheista kirjoittaminen.

Riikka Niemelä, nykytaiteen tutkija

1. Havahduin Wikipedian vinoumiin Muijii Wikipediaan -koulutuksessa ja päätin tehdä asialle jotain. Kirjoitin verkkoon tekstin taiteilijasta ja aloin etsiä aiheesta käytyjä keskusteluja. Sittemmin Wikipedia on alkanut viehättää myös päivittäjien yhteisönä sekä alakulttuurina, josta haluan tietää enemmän.

2. Pääsen toteuttamaan tarvetta edistää tasa-arvoa. Wikipedian päivittäminen on helppo ja konkreettinen tapa saada aikaan muutosta nopeasti ja pienillä teoilla. Hankkeessa on hienoa osaamista ja mahtava meininki, ja odotan innolla, mitä saamme aikaan.  

Aura Sevón,  kirjallisuuden- ja sukupuolentutkija

1. Vapaa-ajalla käytän Wikipediaa aika paljon, esimerkiksi ottaessani selvää tunnetuista henkilöistä, mutta tutkimuksessa vähemmän, koska lähdettä ei pidetä tutkittuna tietona. Joidenkin tunnettujen filosofian käsitteiden ymmärtämisessä olen lukenut myös Wikipedia-artikkeleita, joissa plussapuolena on yleistajuisuus ja ytimekkyys, mutta lähes aina haen lisää tietoa myös muista lähteistä.

Kaunokirjan tekemisessä koen voivani käyttää Wikipediaa paljon vapaammin kuin tutkimuksessa. Asiaan liittyen, Okulovulva-romaanissani (2021) on kuvakaappauksia Wikipediasta: kirjan päähenkilö lukee Wikipedia-artikkelia gaslighting-ilmiöstä, ja olen suomentanut romaaniin Wikipedian englanninkielisen gaslighting-artikkelin modifioiden sitä jonkin verran. Romaanissa artikkelia myös koristaa stilisoitu Wikipedia-logo.

 

2. Korona teki minusta entistä introvertimman – olin jo aiemmin freelancer ja olen aina työskennellyt kotoa käsin ja varsin itsenäisesti – mutta korona lisäsi entisestään tarvettani omaan tilaan ja aikaan ja hiljaisuuteen, joten pidän siitä, että voin jatkaa tutkimusta ja kirjoittamista työskennellen itsenäisesti kotoa tai residensseistä käsin. Pidän erityisesti ajatuksesta, että vähitellen valtaamme Wikipediaa naispresenssillä laatimalla hyviä artikkeleita merkittävistä, marginalisoiduista taiteen toimijoista ja ilmiöistä. On kiinnostavaa nähdä, miten ilmiö kumuloituu ryhmämme jäsenten ansiosta.

Kiitos kollegat vastauksistanne, odotan jo suurella innolla, että pääsette aloittamaan projektimme parissa!